Suomalainen saunaperinne on vuosisatojen ajan ollut olennainen osa pohjoista elämäntapaa. Viime vuosien lääketieteellinen tutkimus (erityisesti Itä-Suomen yliopiston laajat sydän- ja verisuonitutkimukset, Laukkanen et al.) on vahvistanut sen, minkä esi-isämme tiesivät vaistomaisesti: säännöllinen sauna tehostaa verenkierron dynamiikkaa, laskee verenpainetta ja aktivoi solujen korjausmekanismeja.
Saunominen nostaa kehon ydinlämpötilaa 1–2 astetta, mikä stimuloi solujen lämpöshokkoproteiineja (HSP70). Nämä proteiinit korjaavat vaurioituneita solurakenteita ja edistävät mitokondrioiden toimintaa, lisäten rasvahappojen hapettumista levossa.
Yleinen harhaluulo on, että nesteytys tarkoittaa pelkän hanaveden juomista suuria määriä. Kun ihminen hikoilee saunassa 500–1000 ml nestettä, hän menettää veden ohella natriumia, kaliumia ja magnesiumia. Mikäli menetetty neste korvataan pelkällä tislatulla tai vähämineraalisella vedellä, seurauksena on veren laimeneminen (hypoosmolaarisuus).
Solut eivät pysty hyödyntämään vettä ilman oikeaa elektrolyyttigradienttia. Oireena on kummallinen tila: henkilö juo 3 litraa vettä päivässä, mutta suu tuntuu kuivalta, vatsa turpoaa ja olo on voimaton.
Sauna yhdistettynä oikeaoppiseen nesteytykseen ei ole vain rentoutumiskeino, vaan tehokas metabolinen työkalu. Kun solujen neste- ja elektrolyyttitasapaino on kunnossa, lepoaineenvaihdunta voi toimia täydellä teholla.
Käytä interaktiivista laskuriamme, joka huomioi kehosi painon ja viikoittaiset saunakertasi.
Siirry Nesteytyslaskuriin →